Minä lyhytterapeuttina

Olen 52-vuotias viiden lapsen äiti ja kahden pienen tytön mummi. Olen koko työurani toiminut sosiaali- ja terveysalalla. Työssäni olen aina keskittynyt ihmisten tukemiseen, auttaen heitä saavuttamaan tasapainoisen arjen ja löytämään elämäniloa. Minulla on vahva kokemus lapsiperheiden, erityisesti eroperheiden tukemisesta, sekä päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa elävien asiakkaiden ja heidän läheistensä tukemisesta. Erityinen vahvuuteni on kohdata ihmisiä elämän kriisitilanteissa. Toimin luontevasti myös monikulttuurisissa asiakastilanteissa.
Työskentelen tällä hetkellä päätoimisesti sosiaalityöntekijänä ja tarjoan lyhytterapiaa omalla toiminimelläni. Toiminimelläni teen myös edunvalvontaa lapsiin kohdistuvissa rikosprosesseissa. Työskentelyni perustuu luottamukseen, aitoon kuunteluun sekä vuoropuheluun, jossa yhdessä asiakkaan kanssa pyritään löytämään arkeen toimivia ratkaisuja ja selkeyttämään solmuun ajautuneita ajatuksia ja elämäntilanteita.
Asiakkailta saamani palaute kertoo, että osaan aidosti kuunnella ja tukea heitä löytämään uusia näkökulmia sekä keinoja, jotka tuovat arkeen tasapainoa ja mielen levollisuutta. Uskon, että omat elämänkokemukseni – niin ilot kuin vastoinkäymisetkin – tekevät minusta terapeutin, joka kulkee asiakkaan rinnalla, ei pelkää vaikeitakaan aiheita ja osaa luoda toivoa synkimpiinkin hetkiin. Tarjoan asiakkaalle mahdollisuuden tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenään.
Asiakaspalaute
"Olin pitkään väsynyt ja kuormittunut, enkä oikein tiennyt, mistä aloittaa. Oli helpottavaa, kun sain puhua rauhassa ja joku auttoi jäsentämään ajatuksiani. Vähitellen arki alkoi tuntua kevyemmältä."
"Elämäntilanne muuttui äkillisesti, ja tuntui kuin olisin jäänyt yksin omien tunteideni kanssa. Keskusteluissa sain olla keskeneräinen ja edetä omaan tahtiin. Se toi turvaa ja vähän lisää selkeyttä vaikeaan vaiheeseen."
"Hakeuduin keskusteluihin ihmissuhteisiin liittyvien huolien vuoksi. Minua kuunneltiin ilman kiirettä tai valmiita vastauksia. Se auttoi katsomaan tilannetta toisin."
"En ollut varsinaisessa kriisissä, mutta jokin ei ollut kohdallaan. Pysähtyminen ja omien ajatusten ääneen sanominen auttoivat ymmärtämään itseäni paremmin. Se tuntui yllättävän merkitykselliseltä."